Tutkimusnäyttö

Tietoisuustaitojen vaikutuksia on tutkittu laajasti sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että harjoittelu voi vähentää stressiä, parantaa keskittymistä ja tukea psyykkistä hyvinvointia.

Moni liittää tietoisuustaidot ja mindfullnessin esimerkiksi kaupallisiin hyvinvointitrendeihin tai tiettyihin elämäntapailmiöihin, jolloin alkuperäinen sisältö ja tutkittu vaikuttavuus voivat jäädä varjoon. Käytetty termi mindfulness viittaa tietoiseen, hyväksyvään huomion suuntaamiseen nykyhetkeen. Vastaavaa suomenkielistä sanaa ei olla vielä keksitty, joka olisi täysin englanninkieliseen termiin sopiva, ja vaikka mindfulness on vakiintunut tieteellisessä kirjallisuudessa ja hoitotyössä, se herättää myös ristiriitaisia mielikuvia ja väärinymmärryksiä.

Tämä ristiriita termin ja sen taustalla olevan menetelmän välillä on tunnistettu myös akateemisessa keskustelussa. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston mindfulness-keskus on korostanut tarvetta sanoittaa tietoisuustaitoja tavalla, joka on saavutettavampi, arkisempi ja vähemmän kulttuurisesti leimautunut.

Esimerkiksi amerikkalaisten tutkijoiden Brownin ja Ryanin työ (2003) on yksi alan tunnetuimmista. He kehittivät mittarin (MAAS), jolla mitataan kykyä olla läsnä hetkessä, ja osoittivat sen yhteyden parempaan mielenterveyteen. Heidän tutkimuksensa toi esiin yhteyden tietoisen läsnäolon ja paremman mielenterveyden välillä. Artikkelia pidetään keskeisenä koko tietoisuustaitojen tutkimusperustassa.  Grossmanin ym. laaja meta-analyysi (2004) toi esiin tietoisuustaitopohjaisten ohjelmien vaikutukset stressin, kivun ja ahdistuksen lievityksessä.

Myös suomalainen tutkimus tukee havaintoja. Duodecim-lehdessä julkaistut artikkelit (2016, 2020) käsittelevät sitä, miten tietoisuustaidot voivat tukea opiskelijoiden jaksamista ja auttaa lääkäreitä ymmärtämään menetelmän hyödyt osana hoitotyötä.

Näiden tutkimusten perusteella voidaan todeta, että vaikka sana mindfulness herättää monenlaisia ajatuksia, itse menetelmä on tutkittu ja toimivaksi havaittu osa hyvinvoinnin tukemista.

Tietoisuustaidot hyvinvoinnin tukena

Taidot perustuvat nykyhetken havainnointiin. Harjoittelussa huomio kiinnitetään siihen, mitä tapahtuu juuri nyt – kehossa, mielessä ja ympäristössä. Ajatuksia, tunteita ja tuntemuksia ei pyritä muuttamaan, poistamaan tai työntämään taka-alalle, vaan tunnistamaan ne sellaisina kuin ne ovat. Tietoisuustaitojen tausta on buddhalaisessa meditaatioperinteessä, ja sitä on tutkittu psykologiassa erityisesti stressinhallinnan ja mielen hyvinvoinnin tueksi.

Miksi tutkimusnäyttö on tärkeää?

Vuonna 2016 Duodecim-lehdessä julkaistu artikkeli Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää? kuvaa, miten tietoisuustaidot voivat tukea terveyttä ja mielen tasapainoa osana hoitotyötä.

Duodecimin katsaus vuodelta 2020 (Oulun yliopisto) käsittelee lääketieteen opiskelijoiden stressiä. Katsauksessa analysoitiin useita tutkimuksia, ja tulokset osoittivat, että tietoisuustaitojen harjoittelu voi vähentää psyykkistä kuormitusta ja tukea opiskelijoiden jaksamista.

Grossmanin ym. (2004) meta-analyysi tarkasteli tietoisuustaitopohjaisia ohjelmia laajasti ja osoitti, että ne voivat lievittää stressiä, kipua ja ahdistuneisuutta. Tätä tutkimusta pidetään yhtenä alan kulmakivistä.